Tämänhetkinen tutkimukseni keskittyy kahteen aiheeseen. Ensimmäinen on vaalikoneiden käyttö suomalaisessa politiikassa. Toinen on kansalaisosallistuminen ja poliittinen osallistuminen vertailevasta pohjoismaisesta kulmasta. Molemmissa tapauksissa käytän kyselyaineistoja ja olen erityisesti kiinnostunut yhteyksistä ideologioihin ja poliittisiin identiteetteihin.
Aiempi tutkimukseni on käsitellyt affektiivisen poliittisen polarisaation käsitteellistämistä ja mittaamista Suomen kaltaisissa monipuoluejärjestelmissä, sekä poliittista osallistumista, edunvalvontaa ja vaalikampanjointia sosiaalisessa mediassa. Olen hyödyntänyt kyselyaineistoja, sosiaalisen meidan aineistoja, laskennallisia menetelmiä, verkostoanalyysiä ja verkkoetnografiaa.
Leveraging insights from the Finnish context, my dissertation discusses how affective polarization – which refers to political polarization characterized by negative attitudes between political groups – should be understood and conceptualized in multiparty systems.
We studied the commemoration of the fifth anniversary, in March 2016, of the Fukushima Daiichi nuclear disaster on English-speaking Twitter using a combination of social network analysis and critical discourse analysis. We found that while most of the retweeted messages contained a ritual element of collective memory work, grief, and observance, another prominent feature was the strongly politicized discourse surrounding the aftermath of the disaster.
